Lapsena taisin nimittää kokemusta ”lähellä Jumalaa olemiseksi”. Lämmin tunne ja turvallinen ilmapiiri kosketti minua kotona perhehartauksissa, lasten laululeirillä ja koulussa opettajan lukiessa Raamattua. En olisi millään tahtonut niiden hetkien loppuvan. 11-vuotiaana osallistuin paikallisen helluntaiseurakunnan leirille ja kuulin Pyhästä Hengestä, jonka täyteyttä voi pyytää. Tunnistin kokemani läsnäolon Pyhän Hengen läsnäoloksi – tottakai tahdoin täyttyä hänellä!
Joitakin vuosia myöhemmin yllätyin, kun tuo sama läsnäolo oli vastassa oman luterilaisen seurakuntani nuortenilloissa. Siihen asti luterilainen seurakuntaelämä oli vaikuttanut minusta kuivalta - olin kirkkokriitikko jo alle rippikouluikäisenä. Kuitenkin löysin itseni aina uudestaan ja uudestaan luterilaisen kirkon toiminnasta kasvaen pyhäkoululaisesta isoseksi, tyttökerhonohjaajasta kesäteologiksi ja nuorisokuorolaisesta seurakunnan luottamushenkilöksi.
Kaipuu Pyhän Hengen läsnäoloon ja Hengen luomaan elämään ei sammunut. Löysin sen milloin mistäkin, kirkon sisältä ja ulkopuolelta. Leimallista noille kokemuksille oli rakkaus. Muualla oli porukoita, joissa piti olla oikeaoppinen, ja porukoita, joissa ei sopinut olla liian hengellinen. Mutta luterilaisissa karismaattisissa piireissä koin hyväksyntää ilman painetta olla niin kuin muut. Ihmiset olivat innoissaan siitä, mitä Jumala oli heidän elämässään tehnyt, ja ylpeyden tai omimisen sijaan tahtoivat vilpittömästi samaa muillekin.
Kun 2014 aloitin Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen palveluksessa, vastassa oli tutuksi tullut läsnäolo. Ylistyslaulut soivat minun sieluni kielellä ja Jumalan odotettiin puhuvan ja toimivan meidän ihmisten kautta ja keskellä. Emme ole täydellinen järjestö mutta rukoilen ja toivon, että meidänkin keskellämme Jumalan Hengen läsnäolo ilmenisi rakkautena, pyhyytenä ja uutta luovana elämänä.
Seurakunta on Jumalan läsnäolo, Kristuksen ruumis rikkinäisen ja langenneen maailman keskellä. Ilman Jumalan elävää Henkeä se on kun tyhjä kuori, mutta kun Henki puhaltaa, se herää eloon todelliseksi muutosvoimaksi ja toivon tuojaksi. Emme omista Pyhää Henkeä mutta tahdomme osaltamme olla hänen kanavansa. Siksi palvelen Jumalaa juuri Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen kautta.
Comments