• Johanna Sandberg

P.S. Tästäkin puhuin Yrjön kanssa


On inspiroivaa haastatella ihmistä, joka on elänyt keskellä herätystä: Kun ihmisiä tuli uskoon kaduilla ja seurakuntailloissa, kotien seinät pullistelivat rukousilloissa ja Hengen innoittamat rukoilijat piti potkia puolilta öin koteihinsa nukkumaan. Oman seurakunnan tilaisuuksien ja kotikokoontumisten lisäksi ylistyskuoro reissasi ympäri Suomea täydellä bussilla, jossa lapset juoksivat pitkin käytävää (elettiin siis 80-lukua). Kaikenkarvaista joukkoa piti koossa valtava Jumalan antama rakkaus, ja voiman intensiiviseen toimintaan antoi Pyhän Hengen voimakas läsnäolo.


Näin muisteli Hengen uudistuksen pitkäaikaisin hallituksen jäsen, tänä syksynä järjestön kunniapuheenjohtajaksi nimetty rovasti Yrjö Niemi. Koska koko haastattelu ei mahtunut jäsenlehteemme, kokosin tähän jalkikirjoitukseen meille nykypäivän yhteisönrakentajille kiinnostavia toimintamalleja. Niiden ansiosta Hämeenlinnassa Yrjön voimakkaaseen persoonaan henkilöitynyt herätys pysyi seurakunnan sisällä ja kykeni kasvamaan:


1. Kirkkoherran tuki. Selvää on se, että mikään uusi ei voi välttyä arvostelulta, varsinkaan kirkossamme. Paikallisseurakunnassa pappina toimineella Yrjöllä oli kuitenkin aina kirkkoherran tuki takanaan.


2. Linkittyminen koko seurakuntaan. Ylistys- ja rukousiltojen väkikään ei eriytynyt omaksi kuppikunnakseen vaan toimi aktiivisesti seurakunnan rakenteissa, mm. luottamustehtävissä ja raamattupiirien vetäjinä.


3. Missionaarisuus. Lisäksi hengellinen uudistus ei kääntynyt sisäänpäin vaan kanavoitui lähetystyöhön: seurakunnan lähetyspiiri kasvoi satahenkiseksi ja Lähetysseuran paikallinen kannatus nousi uusiin ulottuvuuksiin. Myöhemmin 90-luvun laman keskellä tästä joukosta tuli Venäjälle suuntautuvan avustus-, seurakunnanistutus-, ja evankelioimistyön ydin. Näin laajalle ulottuvaa karismaattista uudistusta ei voinut kammeta ulos seurakunnasta.


4. Jokaiselle oma paikka. Sisäisesti herätystä suojeli vahva paimenellisuus. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että jokaiselle löytyi sopiva palvelupaikka olla mukana yhteisössä. Se tarkoitti myös rajaamista. Mielenterveysongelmista kärsiviä ei voinut laittaa esirukoilijoiksi, silti he kuuluivat samaan rakkaudelliseen yhteisöön. Ylistyskuoroon ei ollut pääsyvaatimuksia, ja siihen kuuluikin yli 50 laulajaa. Yhteyttä ja Hengen paloa vaalittiin keskinäisten rukousiltojen kautta.


5. Perheiden vahvistaminen. Niemet näyttivät esimerkkiä siinä, että uskoontulleet pariskunnat palvelevat yhdessä. Monesti toinen puoliso koki Pyhän Hengen uudistuksen ennen toista. Niemet opettivat nopeammin syttyneitä odottamaan puolisoaan, jotta herätys ei erottaisi perheitä vaan yhdistäisi niitä. Ymmärtäen, miten helposti Vihollinen kylvää epäluuloa ja mustasukkaisuutta, he halusivat avioparien toimivan esirukousparina keskenään eikä vieraan naisen tai miehen kanssa.


Muun haastattelun voit lukea Kädenojennus-lehdestä 4/2020.



180 views0 comments

Recent Posts

See All

© 2019 by Hengen uudistus kirkossamme ry. Proudly created with Wix.com