Eräs mies kuvasi aikamme ihmisiä näin: He rakastavat vain itseään ja rahaa. Eteenpäin he pyrkivät itsekkyydellä, röyhkeydellä ja kyynärpäitä käyttäen. Edellisille sukupolville he hymähtelevät heitä tottelematta tai kunnioittamatta. Kiittämättömyys, pahanilkisyys sekä pitkävihaisuus ja väkivaltaisuus ovat yleisiä, kun he Jumalan sivuun sysäten tavoittelevat nautintoja.
Mies listasi nuo asiat jo lähes pari vuosituhatta sitten. Näyttää kuin Paavalilla olisi ollut lähdeaineistonaan meidän päiviemme iltapäivälehtien otsikot ja sähköisen median uutisvirta, kun hän kirjoitti viimeisistä ajoista Timoteukselle (2 Tim.3:1-5).
Paavali jatkaa tarjoten myös selityksen sille, miksi asiat ovat suistuneet niin huonolle tolalle: ”heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman.”
Paavali sanoo, että voimattomalla uskonnollisuudella ei uskalleta eikä edes kyetä seisomaan, kun ajan henki ja erilaiset ismit haastavat lain ja evankeliumin. Siinä tilanteessa voimaton kristillisyys katsoo viisaammaksi taipua ja mukautua maailman menoon.
Jos neitseestäsyntyminen on joillekin vaikea asia, niin unohdetaan se. Jos puhe synnistä ja parannuksenteosta aiheuttaa ahdistusta, niin siirrytään pehmolakiin. Elämänohjeiden ja humanismin ilmavaan rakennelmaan, joka tuo mieleen karamellivaahdosta tehdyt Linnanmäen hattarat. Ja jos joidenkin on vaikea ottaa uskontunnustusta todesta, niin selitetään se runoudeksi, jota ei tarvitse uskoa.
Kun Raamattua näin tuunataan ja karsitaan, sanasta tipahtelevat pois Jeesuksen jumaluus, uhrikuolema, ylösnousemus, viimeinen tuomio, kadotus ja ihmeet. Jäljelle jää kreikkalaisen luikerofilosofian pohjalle rakennettu kulttuurikristillisyys. Siinä samoin kuin sen sisaruksissa organisaatiokristillisyydessä ja yhteiskuntakristillisyydessä Pyhän Hengen on korvannut ajan henki.
Etelässä ja idässä, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, missä karismaattiset seurakunnat kasvavat ja lisääntyvät valtavalla nopeudella, näistä asioista ei tarvitse edes keskustella. Siellä Raamattu on edelleen Jumalan Pyhää Sanaa, Jeesus ainoa tie pelastukseen ja Pyhä Henki voima, joka vahvistaa julistetun sanan ihmeillä ja merkeillä. Siksi siellä ihmeitä myös tapahtuu.
Ainoa tapa kääntää kehitystä terveempään suuntaan on aloittaa parannuksenteko Paavalin tekstin lopusta. Kun Jumala saa olla Pyhä, Jeesus syntien sovittaja ja Pyhä Henki seurakunnan voimana, me voimme odottaa ihmeitä eli muutoksia myös listan muissa kohdissa. Tähän rakkaan kirkkomme ammottavaan muurinaukkoon kutsun sinua seisomaan lujana. Seiso siinä järkähtämättömänä, vaikka enkeli taivaasta julistaisi sinulle evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä sinä voit omin silmin Raamatusta lukea (Gal.1:8).
Reijo Telaranta
www.reijotelaranta.fi
30.12.2010 klo 09:45:18
Heikki Toivio kirjoittaa
Hyvä yhteenveto ajan hengestä. Raamatullisuudella viitataan kirkossamme liian usein kielteisinä koettuihin asioihin. Pitäisi miettiä myönteistä näkökulmaa. Ilman Raamattua ja sen ilmoitusta ei olisi kirkkoa. Mikä on se perusjalka, jolle haluamme kirkkona rakentaa? Nyt on aika palata Raamattuun. Aika antaa Jumalan Sanan uudistaa meidät ja meidän seurakuntamme. Rakenteelliset muutokset seurakunnissa ovat ilmeisen suuria seuraavien viiden vuoden aikana. Rukoillaan kaikki, että sisällölliset muutokset uskonelämässämme vielä suurempia! Puhalla, Hengen tuuli, puhalla!
11.10.2010 klo 22:06:34
Varovainen lammas kirjoittaa
Jos paimenet ovat menossa pontevin askelin kohti jyrkännettä ja turmion kuilua, niin fiksu lammas pysähtyy ja kieltäytyy seuraamasta sellaisia paimenia. Raamatussakin puhutaan sekä hyvistä että pahoista paimenista. Kannattaa lukea vaikkapa Hesekiel 34:7 ja siitä eteenpäin. Jos paimenet hylkäävät Raamatun sanan, Jumala ottaa heiltä pois paimenen tehtävän. Paimenen virka ei vielä tarkoita sitä, että olisi myös Jumalan mielestä paimen.
10.10.2010 klo 22:36:39
Markku K kirjoittaa
Mukavaa lukea, että on ihmisiä jotka ovat huolissaan kirkon nykyisestä rappiosta ja hengellisestä konkurssitilasta.
Siunausta teille ja Rukoillaan, että totuus saisi sijaa luterilaisuudessakin:)
On todella hauskaa ajatella, että juuri se liike joka kantaa nimessään suurimpia uskonmiehen titteliä on myös se, joka ensimmäisten joukossa maailmassa on ottanut näin räikeitä irtiottoja raamatusta
Lutherille Totuus oli kaikki kaikessa, ja Raamattu rakkain. Nyt Piispoista lähtien luetaan runokirjoja ja vähätellään raamattua.
Jos Kelkkaa ei käännetä luterilaisuudessa. Niin Jumala lakkaa siunaamasta koko kirkkoa. Ja silloin kirkko on menny sille tielle mikä johtaa kadotukseen.
Tallaisten ajatusten kertominen saattaa olla hauskaa Setalaisten mielestä, mutta kadotus ei ole mikään leikin asian, jos ottaa raamatun tosissaan.
Piispat ovat etunenässä menemässä sinne. Sillä jolle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
Siunausta Kaikille niille jotka Välittävät lähimmäisestä ja Joille Jumalan tahto on Henki ja Elämä:)
7.10.2010 klo 10:53:02
Sanan selkärankaa kaipaava kirjoittaa
”Jos kumoat varmat väitteet, hävität kristinuskon. Pyhä Henki ei ole skeptikko eikä hän ole sydämiimme kirjoittanut epäiltäviä asioita, vaan varmoja totuuksia, jotka ovat itse elämääkin ja kaikkea kokemusta lujempia," sanoi Luther.
Kirkko ilman Raamatun sanaan sitoutumista on maailman tuulien viskeltävänä oleva laiva ilman köliä ja peräsintä. Pelkkä perinnekerho ja ulkoilmamuseo, jolla ei ole tarjota elämälle tarkoitusta eikä kuoleman rajan toiselle puolelle yltävää pelastusta.