Liikettä Siperiassa

Tulin hiljattain Siperiasta, adventin aikaan liittyvältä vierailultani Krasnojarskin alueen naisten ja miesten vankileireiltä. Viemisinä oli taas niin paljon villasukkia, kuin vain saan mukanani kuljetetuksi. Siperian talvessa
villasukilla on erityisen suuri arvo.


Tällä matkalla järjestyi yllättävä tapaaminen. Krasnojarskin luterilaisen seurakuntamme Hoosianna-jumalanpalvelukseen tuli pastori toisesta seurakunnasta. Hän oli kuullut, että suomalainen pappi tulee kaupunkiin ja halusi tulla tervehtimään ja kiittämään 18 vuoden takaisista tapahtumista.

 

Aloittelin vuonna 1994 vankilatyötä Krasnojarskissa, Venäjän suurimmalla vankila-alueella, ja tuolloin oli kerran mukanani Reijo ”Klinu” Loikkanen, nyt jo edesmennyt tunnettu vankilaevankelista.


Klinun esimerkki ja saarna oli vaikuttanut nuoreen huumetuomiota kärsivään naiseen nimeltä Margareta, ja hän oli tehnyt parannuksen ja tullut uskoon. Nyt hän halusi tietää kuka se suomalainen saarnaaja oli ollut ja toi mukanansa rahalahjankin silloiselle emännällemme. Tällainen kiitos vuosien takaa on liikuttavaa.


Vapauduttuaan Margareta oli ryhtynyt toimimaan narkomaanien hyväksi ja oli pystynyt järjestämään heille useampia toipumiskeskuksia lähikyliin. Näissä kodinomaisissa taloissa asuu yleensä n. 10 henkeä, jotka mahtuvat yhteen taloon ja muodostavat sopivan kokoisen yhteisön. Huumeiden käyttö on Siperiassakin nopeasti kasvava ongelma, koska nuorilla ei ole työtä eikä tulevaisuuden näkymiä.


Margareta johtaa nykyisin miehensä kanssa pastorina Uusi sukupolvi –nimistä seurakuntaa Krasnojarskissa. Tässä heidän seurakunnassaan on satoja jäseniä, joista 90 prosenttia on entisiä narkomaaneja, suurin osa nuoria aikuisia. Monet heistä opiskelevat raamattukoulussa, tutkivat Raamattua tosissaan ja lähtevät liikkeelle Sanan antaman tehtävän mukaan.


Meidän vanhojen suomalaisten kristittyjen mittapuilla arvioituna heillä voi olla monia puutteita tiedoissa ja taidoissa, mutta heillä on se tärkein: Jeesuksen rakkaus sydämessään ja liike, tahto viedä evankeliumia eteenpäin. He, jotka ovat vapautuneet huumeista ja m uista riippuvuuksista lähtevät tukemaan ja vapauttamaan muita, koska he tietävät itse, mihin helvettiin huumeiden käyttö vie. He, joita on ruokittu ja vaatetettu lähtevät auttamaan toisia. Näinhän on tapahtunut uskovien kesken aina ensimmäisen helluntain jälkeen.


He, jotka ottavat Sanan niin kuin se on kirjoitettu ja tekevät niin kuin on käsketty, näkevät myös miten Sana vapauttaa, luo uutta elämää, toivoa, rakkautta ja iloa. – Meillä valitettavasti kiistellään Sanan tulkinnasta, riidellään, pidetään vastapuolet liikkumattomina, kaivautuneina poteroihin. Millaisia hedelmiä tästä näemme?  Mikä saisi meidät liikkeelle?


Yrjö Niemi
rovasti



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

2.12.2011 klo 22:00:24
Juuso kirjoittaa

KIITOS!
Tämä haastaa itseni ja seurakuntani katsomaan tehtäväämme uudesta näkökulmasta ja etsimään uusia tapoja kohdata ihmisiä!




Hengen uudistus kirkossamme ry Simotuntie 13 33480 Ylöjärvi