Katso mitä karppaat

Karppaaminen, leivän ja muiden hiilihydraattien välttäminen, on muotiasia. Jokaisen vähänkään ylipainoisen pitäisi ainakin kokeilla painon pudotusta karppaamalla. Kuinkahan moni teki sellaisen lupauksen uuden vuoden alkaessa?

 

Tiedämme myös, että jos syön vain herkkupalat, saan elintärkeitä ravintoaineita vähän ja yksipuolisesti. Sama pätee Hengen ruokaan. Jos noukit Raamatusta vain mieleisesi kohdat, et saa kaikkea sitä ravintoa, jonka se voisi sinulle antaa.

 

Vaikka koko Raamattu on hyvää ravintoa, saamasi ravinnon määrä ja laatu riippuu siitä, miten sitä nautit. ”Älä karppaa Raamattua”, varoitti puhuja eräässä tilaisuudessa. ”Jeesus sanoi: ’Minä olen elämän leipä’. Elämän Sanaa, Raamatun lukemista, ei saa karpata!” Sen sijaan, mitä enemmän syöt, sen parempi.

 

Leipää saamme myös ehtoollisella. Leivän ja viinin äärellä olemme armon ja anteeksiantamuksen lähteellä. ”Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä.” 1.Kor. 10:17.

 

Leivällä on aina ollut erityinen merkitys kaiken ruuan symbolina. Vanha sanonta ”Ei leikki leivässä pidä” eli työtä tekemällä ruoka riittää. ”Leipä miehen tiellä pitää” pitää paikkansa myös hengellisesti. Ruoka ja raha ovat elintärkeitä hengissä pysymiseen ja elämiseen. Niillä Jumala myös koettelee meitä – miten niitä käytämme, olemmeko anteliaita vai onko oma suumme lähempänä kuin lähimmäisen tarve tai hätä. Minua puhuttelevat Raamatun köyhät lesket ja heidän nöyrä ja pyyteetön anteliaisuutensa. He luottivat siihen, että Jumala pitää heistä huolta.

 

”Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: ’Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.’” Mark. 12:41-44.

 

Myös 1.Kuninkaiden kirjassa puhutaan leivästä. Sarpatin leskellä oli ruoka lopussa ja silti Jumala pyysi häntä pitämään Eliasta huolta. Eliaan pyytäessä vettä ja leipää nainen vastasi: "’Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole jäljellä kuin kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän ruokaöljyä pullossa. Kun saan kerätyksi vähän puita, menen kotiin ja teen jauhoista ja öljystä ruokaa itselleni ja pojalleni. Syömme sen ja sitten kuolemme.’ Elia sanoi hänelle: ’Älä pelkää! Mene kotiisi ja tee niin kuin sanoit. Tee kuitenkin ensin minulle pieni leipä ja tuo se tänne. Leivo vasta sitten itsellesi ja pojallesi. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Ei tyhjene jauhoruukku eikä ehdy öljypullo, ennen kuin Herra antaa sateen maan päälle.’ Leski meni ja teki niin kuin Elia oli sanonut, ja heillä kaikilla riitti syötävää pitkät ajat. Jauhoruukku ei tyhjentynyt eikä öljypullo ehtynyt, sillä näin oli Herra sanonut Elian suulla.” 1. Kun. 16:12-16.

 

Hyviä tekojakaan ei pidä karpata! Antaessaan saa hyvän mielen ja siunauksen. 

Hyvää alkanutta vuotta 2012!

 

Kikka Miilus



Kommentoi tätä kirjoitusta



Hengen uudistus kirkossamme ry Simotuntie 13 33480 Ylöjärvi